perjantai 14. huhtikuuta 2017

Hanoi perjantai 14.4.2017

Tänään heti aamusta liikenteeseen, eipä sitä viitsi ikkunattomassa hotellihuoneessa kauheasti aikaa viettää.
Aloitimme Ho Hoan Kiem järveltä. Järven ympäri on kapea puistoalue, joka on rauhallinen verrattuna kapeisiin kauppakujiin vanhassa kaupungissa.



Tarina kertoo, että kilpikonnajumala nousi järven syvyyksistä ja antoi Le Loille maagisen miekan. Kymmenen vuoden sodankäynnin jälkeen Le Loi miekkoineen johti kapinaa, jonka myötä vihatut kiinalaiset saatiin karkoitettua. Kiitollinen Le Loi (keisari Le Thai To) toi miekan takaisin kilpikonnalle, joka edelleen vartioi sitä syvyyksissä.
Paitsi että ei vartioi enää. Pyhä kilpikonna löytyi vuonna 2016 kellumassa kuolleena järvestä.

Järven keskellä on pieni saari, jolla seisoo Thap Rua eli Kilpikonnatorni.



Toiselle saarelle johtaa punaiseksi lakattu The Hucin kaarisillan (Auringonnousunsilta).



Tällä toisella saarella sijaitsee Den Ngoc Son eli Jadekukkulan temppeli. Ja täällä temppelissä köllöttelee nykyään myös se pyhä kilpikonna. Valitettavasti se oli lasin takana ja kuvat eivät onnistuneet.




Tästä matkamme jatkui Hoa Lon vankilaan. Hoa Lo oli ranskalaisten vuonna 1896 perustama vankila. Siirtomaa-aikana siellä pidettiin vietnamilaista poliittisia vankeja.
Indokiinan sodan aikana Hoa Lossa pidettiin amerikkalaisia alasammuttuja lentäjiä vankeina ja he antoivat paikalle nimen "Hanoi Hilton".
1990-luvulla osa vankilarakennuksista on purettu ostoskeskuksen ja hotellin tieltä, mutta osa toimii museona.













Yäpuolella kuvia selleistä, kuolemanselleistä, giljotiinista jne. Nämä siis siltä ajalta, kun vankilassa oli poliittisia vankeja ja kapinallisia ja olot surkeat. Valitettavasti hämärässä saa hämäriä kuvia.

Joulukuussa 1951 maanalaisten viemärien kautta pakeni 16 poliittista vankia. 11 heistä jäi kiinni ja 5 pääsi pakenemaan. Ei olisi Timo mahtunut tuosta pakoon!



Tämän jälkeen oli pakko mennä oluelle!


Lopuksi vielä pari huomiota kaupungilta: muurin päällä kasva puu.


Erään ravintolan edessä; kun kävelimme ensimmäisen kerran ohi näitä oli kaksi ja toisella kertaa enää yksi. Joku varmaan tilasi kanaa ruoaksi!



Kadun ylitys tuntui aluksi riskaabelilta hommalta, mutta paras tapa on mennä sekaan vaan! Eikä pysähtyä!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kos

  Pari ensimmäistä päivää meni taas lepäillessä altaalla ja rannalla sekä päiväunet pitkien yöunien lisäksi. Hotellin allas Jackson's be...