Kintamani

Tiistai (9.4.) oli retkipäivä. Aamulla kuski tuli hakemaan meidät hotellilta ja suuntasimme katsomaan balilaista barong-tanssia. Tarinat kertovat hyvän (Barong) ja pahan (Rangda) välisestä taistelusta, tarina aukesi kun saimme englanninkielisen käsiohjelman.
Ennen esitystä pääsimme käymään lavan takana katsomassa tanssijoiden valmistautumista.

Yllättäen meidän opas/kuski kuului tähän tanssiryhmään ja saimme nähdä hänetkin lavalla.

Tanssiesityksen jälkeen kävimme tutustumassa kahden mummon kotiin, joka oli perinteinen balilainen talo. Eli portti ja muuri pihan ympärillä, sisällä puutarha jossa keittiö omassa rakennuksessaan, makuuhuoneet omassaan ja tietysti kotitemppeli. Nämä sisarukset olivat naimattomia ja vähävaraisia.

Vastapainoksi kävimme kadun toisella puolella katsomassa oppaamme vielä rakenteilla olevaa taloa.  Ihan samalla kaavalla tämäkin talo oli tehty.

Mummot tarjosivat meille mangostani-hedelmiä, nämä yksilöt olivat käyneet temppelissä seremoniassa.

Matka jatkui Kintamaniin, missä söimme todella hyvän buffet lounaan. Paikassa oli mahtava näköala Batur-järvelle ja Batur tulivuorelle.

Täältä matka jatkui Tirta Empul temppeliin, nimi tarkoittaa pyhän veden lähdettä. Temppelialueelta löytyy karppiallas ja altaat, joissa ihmiset tekevät rituaalikylvyn rivissä ja jonossa.

Temppelin vieressä mäellä on Istana Negara, Sukarnon (ensimmäinen presidentti) itselleen rakennuttama kesämökki. Rakennukset sijaitsevat kahdella kukkulalla ja niiden välillä kulkee hieno silta. 

Matkalla Tegenungan vesiputouksille pysähdyimme katsomaan puutöitä. Jälleen kerran emme saaneet kuvata myymälässä, vain ulkopuolella työntekijöitä.

Niin hienoja puutöitä oli, että lähti niitä vähän mukaankin!

Retken viimeinen kohde oli siis Tegenungan vesiputous. Täällä pääsi halutessaan uimaankin. Kiipesimme alas putouksen juurelle, Timo kävi uimassa mutta minua ei kylmä vesi kiinnosta. Takaisin kiipeäminen vei kyllä mehut ja jalat oli aivan hapoille!