Kotona

Taas meni lomaviikko tosi nopeasti, hauskaa oli huippuseurassa!

Viimeisenä päivänä aamu oli pilvinen ja pieniä sadekuuroja tuli useaan otteeseen. Jouduimme luovuttamaan huoneiston jo klo 12, mutta saimme käyttöömme hotellihuoneen iltaan saakka. Hyvä niin, koska lento lähti vasta puolen yön jälkeen.

Kävimme Agia Marinan kylässä kävelemässä rannalla ja ostamassa tuliaiset kotiin. Iltapäivällä ehdimme vielä hetkeksi hotellin altaalle.

Lomalento yöllä on vähän rasittava; juurikaan ei saanut nukutuksi kun viimeisen rivin paikat on ahtaat ja joku lapsi itki lähes koko matkan. Onneksi kuitenkin lyhyt lento, aamulla viideltä jo kotona menossa parin tunnin tirsoille.

Tämän loman ehdoton hitti oli Aperol Spritz. Niitä juotiin eri paikoissa, eri hintaisia ja hieman eri makuisia. Välillä tehtiin itsekin.

Viikonloppu vielä lomafiilistelyä; lauantaina tehtiin salaattia tuliasoliiveista ja -fetasta ja sunnuntaiksi käytiin ostamassa munakoisoja moussakaa tai täytettyjä munakoisoja varten 😊 Nämä Suomen tomaatit vaan on niin mauttomia, eikä kaupasta meinaa millään löytyä riittävän kypsiä.

Samaria

Keskiviikkona oli herätys kukon laulun aikaan! Tai itse asiassa kukot taisivat vielä nukkua silloin. Reput piti olla pakattuna ja valmiina nousemaan bussiin klo 5.45. Ajelimme bussilla parin tunnin matkan vesisateessa Valkoisten vuorten läpi Samarian kansallispuistoon. Sateesta johtuen oli hieman epävarmaa pääsemmekö patikoimaan, koska runsaan sateen vuoksi puisto suljetaan yleisöltä. Syynä tähän se, että rotkon pohjalla virtaavan joen pinta nousee eikä kapeimmista paikoista pääse läpi. Onneksi sade kuitenkin loppui ja pääsimme matkaan.
Ensimmäiset kolme kilometriä kävelimme jyrkkää alamäkeä serpentiini-polkua alas vuoren rinnettä. Tämä reitin aloituspätkä tunnetaan nimellä Xyloskalon portaat. Polku oli kivinen ja epätasainen ja vaati jalkoihin tuijottamista. Aika raskasta laskeutua pitkä matka alas jyrkästi.
Kaiken kaikkiaan kävelimme 16 km rotkon pohjalla välillä nousten vuoren rinteelle ja palaten rotkon pohjalle aika haastavassa maastossa, lämpötila oli korkeimmillaan kuulemani mukaan 26 astetta. Eli meillä oli onnea ja suht viileä päivä. Helteiden aikaan rotkon pohjalla on todella kuumaa.

Kansallispuiston alueella oli muutamia taukopaikkoja, missä voi täyttää vesipullot lähteestä ja käydä veskissä (turkkilaista mallia; reikä lattiassa). Yksi taukopaikoista oli entinen Samarian kylä, mistä asukkaat ovat joutuneet lähtemään 60-luvulla, kun kansallispuisto perustettiin.

Koska maasto on hankalaa, tapaturman sattuessa puistossa on aaseja kuljettamassa loukkaantuneita pois

Patikointi päättyi Agia Roumelin kylään, missä söimme kevyttä lounasta ja joimme ansaitut oluet. Tästä matka jatkui lyhyellä laivamatkalla ja bussilla takaisin Agia Marinaan. Ehdottomasti kannatti lähteä, hieno paikka. Huomenna varmasti jalat todella jumissa, mutta tiedossa palauttavaa kävelyä kaupungilla tuliaisten hankinnan merkeissä 😊.

  

Agia Marina - tiistai

Maanantai-illalla söimme illallista rantaravintola Almirassa. Kokemus oli tähän saakka huonoin. Valot oli aseteltu niin, että ne paistoi suoraan silmiin ja häikäisi. Onneksi tarjoilija kuitenkin tuli korjaamaan tilanteen. Viiniä valitessa tilanne jäi hieman epäselväksi, niin että sen tullessa pöytää jouduimme kysymään, että olemmeko valinneet tuon viinin 😂. Mutta varmastikin ikävin juttu oli pastasta löytynyt muovin pala. Olisin saanut uuden annoksen, mutta minäkään en ihan mahdottomia määriä pysty syömään. Olin nimittäin ehtinyt jo melkoisen syödä ennenkuin muovin kappale löytyi. No ruokani jätettiin sitten pois loppulaskusta.

Tiistaina kävelimme Plataniakseen rannalle. Varasimme rantatuolit Riva Beach Barin rannasta ja jätimme pojat palvomaan aurinkoa. Merjan kanssa lähdimme mekkokaupoille ja tarttuihan sieltä koltut mukaan.

Iltapäivän vietimme aurinkoa ottaen ja uiden meressä. Ihan hyvä vähän relata, koska huomenna vähän tiukempi rutistus Samarian rotkossa vaelluksella!

Agia Marina maanantai

Maanantaina päätimme pitää rantapäivän, mutta ihan niinhän se ei mennyt. Lähdimme aamulla bussilla kohti Elafonisin vaaleanpunaista rantaa. Matkalla pysähdyimme rotkon partaalle Agios Sophian luolalle. Paikassa on taverna, jossa pidimme kahvipaussin ja ihailimme karuja maisemia. Luolaan saakka emme kiivenneet, Timon mukaan "onhan noita luolia nähty".

Elafonisin ranta on todella hieno, mutta valitettavasti suihkut eivät toimineet. Se rajoittaa ainakin omaa uimistani. Rannan piti olla vaaleanpunainen, väri tulee hienoksi jauhautuneesta korallista ja simpukoista. No minä en huomannut pinkkiä väriä, ainoastaan siellä täällä rantavesi näytti hieman punaiselta.

Aikaa rannalla piti olla neljä tuntia, mutta ei sitten ollutkaan kuin kolmisen tuntia. No riittihän se, kun ilman suihkuja ei viitsinyt pahemmin uida, vain kahlailla.

Paluumatkalla pysähdyimme vielä vuoristokylässä syömään tavernassa. Muutoin hyvä reissu, mutta tähän kohteeseen suosittelen omatoimireissua vaikka auton vuokraamalla 😊

Agia Marina -Hania

sunnuntai on shoppailupäivä! Aamulla lähdimme bussilla Haniaan kiertelemään kauppoja - juurikin niitä turisteille tarkoitettuja kapeilla kujilla sijaitsevia. Aina niistä jotain tarttuu mukaan!

Lounasta söimme sataman tuntumassa ja kävelimme aallonmurtajaa niin pitkälle kuin pääsimme.

Pieni tapaturmakin aallonmurtajalla sattui, mutta eipä se menoa kuitenkaan paljon haitannut.