Tänä vuonna pidimme viikon loman Juhannuksen yhteydessä ja lähdimme Pärnuun. Viime kesän matkakokemus koirien kanssa oli niin hyvä, että Pärnuun piti päästä uudelleen.
Tällä kertaa matkustimme Eckeröllä ja viime kesästä viisastuneena otimme lemmikkihytin.
Matkustuspäivä oli todella lämmin. Olimme ajoissa Pärnussa ja jouduimme vähän kuluttamaan aikaa ennenkuin saimme asunnon. Käveltiin rantaan ja löydettiin uusi, kiva baari Que Pasa.
Olimme saaneet tulomatkalla viestin vuokrakohteemme omistajalta, että asunnon remontti on viivästynyt ja että saisimme toisen huoneiston pariksi päiväksi ja pääsisimme muuttamaan Juhannuksen aatonaattona. Onneksi asunnot olivat samassa talossa, joten muutto ei olisi ollut iso juttu ellei aikataulu olisi viivästynyt jatkuvasti. Silloin torstaina saimme omistajalta viestiä pitkin päivää, että kohta voi muuttaa (tunnin kuluttua, 15 min kuluttua jne.). Käytännössä jouduimme päivystämään lähes koko päivän. Onneksi kuitenkin juuri tälle päivälle osui se ainoa sadepäivä.
kuvia ensimmäisestä asunnosta:
Ekana iltana syötiin Piparmüntissa Tiinan ja Peten kanssa. Eli Tavattiin Järvenpääläisiä ystäviä kaukana kotoa niinkuin meillä on tapana. Olisihan se liian helppoa tavata Järvenpäässä :)
Ensimmäinen varsinainen lomapäivä (keskiviikko) vietettiin rannalla auringosta nauttien. Rannan toisessa päässä (lähellä meidän asuntoa) oli Naisten ranta. Kävelimme rantaa pitkin Naisten rannalta toiseen päähän Pokoon juomaan kylmät oluet. Ja sitten takaisin päin Que Pasaan Mojitolle.
Torstaina oli vieraiden saapumispäivä, muuttopäivä, kauppapäivä ja sadepäivä. Olimme toivoneet, että ehtisimme muuttaa ennenkuin Heikkiset saapuu, mutta toisin kävi. Ehdimme käydä kaupassa ja haahuilla vaikka kuinka kauan ennen muuttoa, mutta lopulta!
Juhannusaattona kierreltiin rannalla ja kaupungilla ja mentiin tietysti Juhannussaunaan. Saunan olimme varanneet Pärnu-hotellista. Muutoin kiva sauna, mutta olipa lämmitetty kuumaksi! Ja jokin vilvoittelutila ulkona olisi ollut kiva, mutta olihan siellä pieni (ja kylmä) allas.
Juhannuspäivänä kävimme risteilyllä Pärnu-joella. Tällä kertaa kapteeni ei ollut sairaana ja pääsimme vesille toisin kuin viime kesänä. Täytyy sanoa, että varsin tylsä risteily. Paatti ajoi jonkin matkaa jokea yläjuoksulle päin ja palasi takaisin. Joen rannoilla joitain hienoja taloja mutta siinä kaikki.
Lauantai-illan dinneri olikin sitten varsinainen! Villa Wessetissä oli pakka niin sekaisin! Tarjoilijat näyttivät n. 16-vuotiailta, tarjoilivat punaviinin jäissä eivätkä osanneet/uskaltaneet sulkea lasiliukuovea terassille. Tunnin odotuksen ja alkupalojen jälkeen meille tultiin kertomaan ettei tilaamiamme annoksia voida valmistaa koska raaka-aineita puuttuu. Uudet annokset olisimme voineet tilata mutta odotusaika olisi ollut pitkä. Katsoimme viisaimmaksi maksaa laskun ja siirtyä toiseen ravintolaan syömään. Ravintola Ferrossa olikin ihan toinen meininki. Sielläkään ei kaikkia ruokia ollut saatavilla, mutta tarjoilija kertoi heti kättelyssä mitä saa ja mitä ei.
Sunnuntain ohjelmaan kuului kävelyä aallonmurtajalle koirien kanssa. Aallonmurtajat on rakennettu 1863-1869 estämään hiekan kerääntyminen jokisuistoon. Aallonmurtajat ovat kesäisin suosittuja kävelypaikkoja ja näihin liittyy perinne - rakastuneen parin on Pärnussa oleskellessaan aivan pakko kävellä aallonmurtajan kärkeen ja suudella.
Pärnun kummallisten norsujen syntyperästä on useita erilaisia tarinoita. Selvännäkijä Jägala Antsin mielestä kyseessä on rantapuiston luolastossa piileskelevistä mammuteista. Tosin rantapuistossa ei ole luolia. Kotiseutututkija Ville Riis on kuvannut kuinka kultaiset norsut saapuivat yksi kerrallaan kunnes norsuja oli monisatapäinen lauma. Norsut tulivat ei mistään ja toivat mukanaan keveän tunnelman, norsut talloivat meressä vuosikymmeniä ja tuloksena oli Pärnun terveysmuta.
Viikon aikana syötiin useissa ravintoloissa ja kaikista positiivinen kokemus paitsi siitä Villa Wessetistä. Samainen ravintola ei onnistunut nappiin viime kesänäkään vaikka ruoka olikin todella hyvää. Seuraavia ravintoloita voin suositella: Room, Steffani, Ephesus Cafe, Edelweiss, Ferro, Mack Bar-B-Que ja Kohvik Piparmünt.
 |
| Room |
 |
| Steffani |
 |
| Steffani |
 |
| Ferro |
Asunnon lähellä oli suuri puisto, jossa oli helppo käydä koirien kanssa. Tosin puistosta löytyi luita, joita Hugo mielellään nappaili mukaan.
Puistossa oli istutuslaatikot, jossa voi kasvattaa omia vihanneksia, marjoja, kukkia tai mitä kukin haluaa. Kiva idea! Puistosta löytyi myös taideteoksia, joista osaa Hugo luuli pissatolpiksi :D
 |
| Song of Freedom Carl Billingsley 2002 |
 |
| Tuulemees Meeland Sepp 2003 |
Tässä vielä muutamia kuvia ja yksityiskohtia, jotka bongattu pitkillä kävelyillä ympäri kaupunkia. Askeltavoite (10 000 askelta) tuli täyteen joka päivä!
Ja tietysti vielä viikon drinksut
Paluumatkalla meillä oli reilusti aikaa, koska laiva lähti vasta illalla. Niinpä me tutustuimme pariin paikkaan matkan varrella. Ensimmäinen oli Haimren puisto ja kappeli. Puistossa on uusgoottilaiseen tyyliin rakennettu puistopaviljonki, jonka muurit ovat säilyneet kohtuullisen hyvin. Haimren kartanonomistajan poika Alexander Uexküll rakennutti paviljongin itämaiselle rakastetulleen. Rakennusajankohdaksi arvioidaan 1700-luvun loppua. Rakennusta ei ole käytetty uskonnollisiin tarkoituksiin, mutta sitä on kutsuttu Muhammedin kappeliksi. Julkisivulla on ollut nähtävillä 1960-luvulle saakka islamin symboli, puolikuu.
Toinen pysähtymispaikka oli Varbolan muinaislinna. Linnasta on ensimmäinen maininta vuodelta 1212 ja se on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista muinaislinnoista.
Hieno reissu, mahtavaa seuraa! Vieläkin voisi mennä uudestaan, mutta katsotaan mikä on seuraava kohde :)
